Kipeä comeback blogiin

Hiphei ja hurraa.. Täällä on yks, jolla alko eilen kurkkukipu aivan yllättäen ja iltaan mennessä oli jo kehkeytynyt semmoseks, et sattu niellä, nielu oli turvonnut ja ihan kirkkaan punainen ja kuume nousi niin kovaa vauhtia, että en mukana pysynyt. Nyt tää päivä on mennyt sitten ihan vain lepäillessä ja nukkuessa, onneks oon sentään saanut pyykkiä pestyä. Musta ei oo oikein viettämään tämmösiä päiviä kun ei pysty/jaksa tehdä mitään. Aivot on sitä mieltä, että kokoajan pitäis olla hääräilemässä jotain, tosin tiedän myös sen, että se vaan pahentais tilannetta. Ehkä huominen vielä rennosti, ehkä jotain koulujuttuja väännän.. 

Hassua, että tämmönen flunssa iskee just sillon kun treenimotivaatio olis parhaimmillaan. Tottahan, että nyt on liikkeellä vaikka mitä pöpöjä, mutta oma immuniteettikyky on kyllä noussut huomattavasti työni vuoksi ja en oo pitkään aikaan sairastellut. Tähän on varmaan osasyynä kyllä mun stressitasojen nousu, joten nyt oon tän päivän pyrkinyt selventää ajatuksiani, että ei oo niin suurta syytä stressata. Toisaalta, opiskelut, urheilu, vapaa-aika ja kaks uutta työtä yhdessä ei kuulosta kauheen lämmittävältä yhtälöltä. No, tästähän voi vaan syyttää itseään. 

Mä kävin tänään shoppailemassa. En missään normi-vaatekaupoissa, vaan Apteekissa. Tuntu, että vedin kaikki hyllyt tyhjiksi. Buranaa, kurkkukipua hellittävää imeskelytablettia, lisää D-vitaamiinia.. Lisäksi hain lisää teetä varastoon. Onneksi oon sen verran hyvä hoitaja, että mun kaapista löyty myös yks antibioottikuuri. Alotin sen heti eilen illalla, ja toivon nyt vaan sormet ja varpaat ristissä, että olis bakteerin aiheuttama ja että lähtis tepsimään.

Mua taitaa taas kutsua teevee ja sohva. Päässä alko jomottaa. Mä voin vaan sanoo, että kyllä vituttaa, näin suorasti muotoiltuna. Noh, toivottavasti motivaatioo riittää senkin jälkeen, kun oon tän älyttömän flunssailun taltuttanut.