Osteluita

Nettishoppailu on välillä ihan kivaa, kun ei tarvii lähtee väsyttämään itteänsä kiertelemällä ja sovittelemalla kaikkea, varsinkin kun ei millään jaksais ja kuitenkin haluaa jotain ostella :D.

Nyt odottelen mun tilausta H&M:ltä, joka sisältyy seuraavista ihanista tuotteista(ja muutamasta joululahjasta, joita en voi esitellä täällä) . Neuletta multa löytyy jo toisen värisenä ja ihastuin siihen aivan täysin! Sain muuten H&M:ltä vielä -10% alennuksen tilaamiihini tuotteisiin, koska jouduin, ikävä kyllä, tekemään heille pienen valituksen, koska en ollut aivan tyytyväinen, mutta nyt on kaikki taas kunnossa.



Multa lähti myös NetAnttilan tilaukseen tollanen kivan olonen tunika/toppi ja musta ainaskin aivan ihana laukku! NetAnttilassakin on alkanut nyt jo ale, vaikka ei olla edes ohitettu Joulua, mutta koska tuotteet eivät ehdi jokatapauksessa ennen Joulua tulemaan, niin he alottivat alet jo nyt. Eli sinne vaan tsekkailemaan löytyykö itelleen mitään!

Ja nyt vaan odotellaan, että koska tulee tekstaria, että paketit on saapunut!

Hiusten kasvattaminen

Koska mulla on itelläni meneillään kova hiusten kasvatus (ja hoito) -operaatio, päätinpä mä tehdä tälläsen postauksen, missä käsitellään, ylläri ylläri, hiuksia ja niiden kasvatusta. Pitkät (ja tuuheat) hiuksethan ovat kuuluisasti monen naisen unelma ja niitä havitellaan, ja moni päätyy myös pidennyksiin, joka on nykyään aika hyvä keino saada pitkät ja kauniit hiukset. Mutta nyt puhutaan ihan omista, luonnon hiuksista. Listailen tuohon alle asioita, joita olisi mielestäni hyvä ottaa hiuomioon / mielestäni hyvä kokeilla / tai muuten vain kuulostavat hyviltä vinkeiltä, joita tulisi ottaa huomioon, kun hiuksia kasvattelee. Listahan ei siis ole missään järjestyksessä :)



1. Ruokavalio
Tätä ei koskaan voi paasata tarpeeksi, mutta täähän on se kaiken A ja O. Myös hiuksetkin, kuten ihmisen kehossa lähes kaikki, tarvitsevat erilaisia vitamiineja ja tämän tämmöisiä kasvaekseen.'

- Eli, hiuksetkin tarvitsevat proteiinia, tämä sen takia, koska hiuksethan ovat keratiinia. Eli paljon vaan proteiinipitoista ruokaa.
- Täysjyvätuotteet (kuten tumma riisi ja kaura) sisältävät sellaisia vitamiineja, jotka ovat myös hiuksille tärkeitä.
- Oliiviöljyn, pähkinöiden ja kalan nauttiminen on hiusten kiillon kannalta hyväksi, koska mm. edellä mainituissa on oikeanlaisia rasvoja nimenomaan hiuksille.
-B-ryhmän vitamiinit, kuten biotiini ja pii, tuuheuttavat hiuksia ja ovat täten siis myöskin tärkeitä. Sinkin, E-, A-, ja C-vitamiinien puute näkyy helposti hiuksissa.
- Ja sitten, muistakaapas, että hiuksille on hyväksi syödä kaksi hedelmää päivässä, mm. omena, banaani, greippi ja ananas ovat todella hyviä vaihtoehtoja päiväruokailuun.

Eli sitten vain tarkkailemaan mitä sitä pistääkään suuhunsa. tuloksethan eivät tietenkään näy samantien, mutta pidemmällä tähtäimellä tämä todellakin kannattaa!



2. Hiusten kuluttaminen/rasittaminen
No, tämähän pitäisi olla päivänselvä juttu; käytä mahdollisimman vähän kaikkea kuumaa: hiusten suoristinta, kiharrinta, kuivaajaa, kreppaajaa jne, koska kuumutensa takia ne rasittavat, kuivattavat ja tekevät kaikkea mahdollista damagea hiuksillesi. Jos sinun on pakko käyttää esim. suoristajaa, muista AINA ennen suoristamista suihkuttaa hiuksiin lämpösuojaa sisältävää hiusainetta. Ja kannattaa myös miettiä, että pitäisiköhän sitä hankkia uusi suoristin, koska lähes kaikki suoristajat pyritään suunnittelemaan niin, että ne repivät ja vahingoittavat hiuksiasi mahdollisimman vähän. Ainiin, ja jos tykkäät kiharrella hiuksiasi useasti, niin suosittelen lämpöisesti rullien kokeilua hiuksiin!:) Kauniit ja ilmavat kiharat, varsinkin jos ei ole kauhea kiire.
Muista myös nämä: Älä värjäile, permanenttaile tai poistele värejäsi usein, ja jos jostain syystä sinulla on pakkomielle joillekkin näistä (niin kuin mulla oli joskus värjäämiselle haha) niin teethän sen edes kampaajalla. Siellä ne aineet on oikeasti parempia ja he kyllä osaavat työnsä.
Myös turhan useasti hiusten peseminen, merivesi, kloori ja auringon paahde ja tämän tyyppiset jutut kuivattavat ja kuluttavat ikävästi hiuksiasi. Kesäisin on ainaskin Sunsilkillä olemassa hiuksiin jätettävää UV-suojan sisältävää hoitoaine. Varmasti on muitakin!
Ja uidessa ja nukkuessa hiukset kiinni.
Ps. Harjaathan hiuksesti mieluiten vasta kun ne ovat täysin kuivat, koska märkinä hiuksesti ovat paaaljon hauraammat(vaikka sitä ei helposti uskoisi) ja täten menevät myös katki helpommin.



3. Hoitoaineet ja shampoot

Käytä tehohoitoja, hiusnaamioita, öljyhoitoja(!), hoitosuihketta, hoitoainetta ja oikeanlaista shampoota hiuksiisi. Luonnollisesti nämä auttavat, vaikkeivat ehkä pysty korjaamaan jo tapahtunutta vahinkoa, mutta auttavat kuitenkin ehkäisemään tulevia vahinkoja ja vahvistavat&hoitavat hiuksia. Voisin nyt myös suositella yhtä merkkiä, Nisim Internationalin kehittämä FAST-tuotesarjaa. Se on kehitetty erityisesti hiusten kasvua edistämään ja tuotesarjaanhan kuuluu shampoo ja hoitoaine.





4. Luontaistuotteet

Tämän olisi ehkä voinut laittaa osaksi ruokavaliota, mutta pistetäänpä tälläi erikseen. Itsehän olen siis syönyt D-vitamiinia, monivitamiinia ja aloitettuani tämän jo surullisen kuuluisan "hiusten kasvatus"-operaartioni, aloin myös napsia Hair&Nails - pillereitä. Itse huomasin ainaskin eroa ja noitahan voi ostella esim. Tokmannilta, luontaistuotekaupoista ja tälläisistä. Nykyään käytän Dermosil Vivante Hair&nails-lisäravinnetabletteja, ja kyllähän nämäkin jonkun verran tuntuvat vahvistavan (ainaskin kynsiä :D) .

Tässäpä nämä, mitä nyt tuli äkkiseltään mieleen. Olipa muuten tosi mukava yllätys, kun kirjotin tuon koko tekstin Wordilla ja sitten se ei suostunut jostain kumman syystä liittämään sitä millään tänne.. No kirjotinpa sitten toisen kerran. :) Eikun hiuksia hoitamaan ja hellimään ja muistakaa se kärsivällisyys!

Ps. Päähieronta nopeuttaa päänahan verenkiertoa ja auttaa myöskin hiusten kasvussa!

Kuvat weheartit.com

Kit-cats

Oli pakko pistää muutama kissakuva taas tänne, tällä kertaa Murusta ja Näädästä. Kissa- ja koirakuume ääh.

Bad hairday ?

Eilisen päivityksen inspiroitumana mä päättelin jakaa myös täällä nää mun eniten/(almost) päivittäin käyttämät tuotteeni.

Eli tässä sitä nyt mennään..

Tuotteet kivassa ryhmäkuvassa.

Eli Bodyshopin aivan ihanan tuoksunen Wild Cherry showergel. Toi on joku yks ihannimmist tuoksuist! niin ja tietenkin ihokuorinta Spa Vegetal, tilasin tän Yves Rocherilta. En mä nyt sentäs joka päivä tuota kuorinta-ainetta käytä, mutta aika ahkerassa käytössä anyway.

Tän mä sain äidiltä, ku se oli tilannut jotain kampaamotuotteita. Aivan ihana, ja aivan liian pieni purkki myöskin, ainaskin mun käytössä.. Tossa on kaks "pumppua", ja toisesta tulee kiiltovoidetta ja toisesta hoitovoidetta, ja on siis hiuksiin jätettäviä kumpikin. Hiukset jää silkkisiksi ja pehmeiksi, eikä yhtään tahmasiksi.

Ja tän talven hittituote, vai? No ainaski mulla on. Toi sininen Miramen tehokosteuttaja on mulla joka paikassa mukana. Joku sano mulle, että huulet tottuu tohon, että niitä kosteutetaan kokoajan, mutta tälläsenä talvena mun huulet on pari kertaa jo ehtinyt hajoomaan verille, että ehkä mä mielummin kosteutan. Niin ja tuo punanen Mirame Berry Smoothie huulirasva on tosi herkullisen tuoksunen/makunen(?:D). Tuli kaupan päällisiksi jostain kaupasta, kun ostin (taas) tollasen tehokosteuttajan.

Lähes joka ilta pistän tota Doven naamarasvaa, mulle se ainaskin toimii ihan naamarasvana, koska ei se kyllä mulle mitään sen suurempia "ruskettumisia" tuo, vaikka kovasti lupailiki. Mutta toi on tosi mukavan pehmeä koostumus, toimii hyvin varsinkin mun kasvoille, mitkä hylkii melkein kaikkea rasvaa syystä tai toisesta. Toinen purkki on käsille ja kynsille tarkotettu voide. Nyt myös etenkin kovilla pakkasilla paljon käytössä ollut, mutta tosta on ollut paljon hyötyä myös kynsien hoidossakin.

Sunsilk hiusnaamio, Disp Corbin hiuksiin jätettävä hoitosuihke ja viimeisenä on sitten tuo kampaus- ja muotoiluneste, missä on myös kuumuussuoja, eli käytän tota yleensä aina kun suoristan tai kiharran tukkaani johonkin suuntaan.

Ja kivasti lopetan tämän omaan kuvaan. Mun pää näyttää tukan takia kymmenen kertaa isommalta, vaikka on muutenkin iso.. hmm?

Kiiltoa hiuksille

Heissan, täällä kirjottelee yks vähän väsynyt ja mahakivuista kärsivä, mutta silti niin onnellinen tyttönen. Mä istuskelen sohvalla kirjotellen tätä ja rakas tuo mulle lämmintä glögiä, mm!

Tänää oon saanut tosi paljon aikaseksi, oon saanut (vihdoin ja viimein) siivottua tän asunnon, pestiin myös kolme koneellista pyykkiä (lakanoita oli aikas paljon) ja käytiin Karon kanssa vielä vähän ostoksillakin.

Pahoittelen nyt jo noita vähän kellertäviä kuvia, tuo keinovalo kun ei oikein oo ihan hirveen hyvä yhdistelmä kameran kanssa.

4R-tuotesarjan yksi purkki löysi vihdoin tiensä myös munkin hyllyyn. Nimittäin tämmönen tehokosteuttaja hiuksille oli tarjouksessa Porin Itäkeskuksen kampaamossa, makso siis vain 3,90e. Odotan tältä tuotteelta paljon ja luulenpa, että en nyt ihan kauheasti ainaskaa joudu pettymään, sen verran oon hyvää tästä kuullut.

Tällästä oli kanssa pakko ostaa ja kokeilla, koska oon harkinnut tän ostamista jo ennenkin ja ei ole ainaskaa hinnalla pilattu. Eli kiiltoseerumi hiuksille. Tokmann 1,00e.

.. Ja tällänen itse purkki siis on. Ei ole kovin iso, eli en tiedä kuinka kauan tällänen joka päiväsessä käytössä sitten loppujen lopuksi kestää. Se jää nähtäväksi.

Tänään kokeilin tehdä hapankorpuista jotain vähän erilaista.. nimittäin tollasia tonnikalarullia. Oli todella helppo juttu, eikä aikaakaa mennyt kovin kauan. Korput kasteltiin maidossa ja päälle levitettiin itse tehtyä tonnikala-ruohosipuli-tahnaa, pistettiin 15 minuutiks jääkaappiin ja sen jälkeen ne rullattiin tuollasiks rulliksi. Oli hyviä, mutta uskonpa, että kinkkutäytteellä nuo on vieläkin herkullisempia.

Kynsitarvikkeita jouluksi

Eilinen menikin lähes kokonaan juosten asioilla. Pari joululahjaa sain vielä ostettua ja sit jotain myös itsellenikin. Pitäähän sitä kiireessäkin muistaa itseään hemmotella.

Tänään pitäis siivota ja saada jonkunlainen järjestys aikaan tähän kämppään, nimittäin huomenna on uudet vuokralaisehdokkaat tulossa katsomaan tätä. Mutta ehkä se on ihan hyvä juttu, koska nyt pitää pakottaa itsensä keksii joku järki tähän touhuun.

Tää oli just kiva löytö. Oon käyttänyt tähän asti samankaltaista hopeaa lakkaa, mutta sivellin on ollut sellanen normaali paksunen. Ollut aika taiteilua saada piirrettyä suorat, kauniit viivat kynsiin. Mutta nyt sekin onnistuu ja ehkä ilman menettämättä kymmentä kertaa hermoja. Sieltä olis toki löytynyt myös, joulua ajatellen, punaista samanlaista lakkaa, mutta päättelin, että tää tulis kuitenkin enempi käyttöön ja on kuitenkin juhlallinen. Tokmann 3,90e.

Joulukynsiä varten ostin pitkästä aikaa tälläset. En muista koska viimeeksi olisin käyttänyt jotain tollasia kynsitarroja, kun yleensä leikin taiteilijaa itse ja maalailen jotain epämäärästä, mutta nyt koin, että noi vois olla ihan kätevä valinta, varsinkin kun aikaa ei tunnu riittävän tällä hetkellä mihinkään. Ja nää mä ostin Seppälästä 1,90e.

Jäätynyt maailma ja vähän myös pakkaus

Ulkona on aivan tajuttoman kylmä ja nää meidän ikkunat vuotaa kivasti ja kauhee viima vaa käy. Toi kylmyys on aika järkyytävää ja nyt ku viel on luvattu kovempiakin pakkasia, ni.. Mut okei, mä tykkään ihan talvesta ja odotin kauheesti taas talvea, että tulee lunta ja pääsee laskettelee (jep, oon päättänyt että tänä vuonna mä meen koittaa monen vuoden tauon jälkeen. Katotaan kuinka paketissa tuun rinteestä alas..) ja kaikkea, mut en mä kyllä muista odottaneeni tällästä kylmyyttä.

Aamusti kun heräsin ja katoin ikkuasta ulos, niin näytti ihan kuin koko maailma ja aurinkoki olis ollut jäätyneenä. Tämmösen kuvan napsasin kivasti ikkunan läpi.

Olin ihan varma(ja toivoin), että toi mittari oli mennyt jo rikki, mut totuus oli vielä karumpi.

Ja sitten tähän asiaan mikä stressaa mua. Muutto. Jep, tää kämppä on aivan järkyttävässä kunnossa, pitäis pakata kaikki valmiiks, mut sit taas ei pitäis, koska mehän asutaan täällä vielä hetki ja tarvitaan joitain juttuja. Mahdotonta. Oon joutunut purkaa muutaman pahvilaatikon jo pariin otteeseen kun on tarvinnut etsiä joku asia käsiinsä. Hei jes, miks tää on taas näin vaikeeta! Plussaa ei nyt tietenkää oo sekään, että mun alaselkä huutaa hoosiannaa, ku oon tainnut nostella tavaroita "vähän" väärässä asennossa.. Eilen en saanut itse pistettyä edes kenkiä tai sukkia jalkaan ku sattu niin helvetisti. Tänään jo onneks hieman parempi päivä.

Tämmönen kaaos täällä tosiaan on.. Kai tää tästä, helppo uskotella itselleen. :D

Memories, feelings, agaaain

Koska musta tuntuu kokoajan siltä, että mun täytyy avautua johonkin tai jollekkin, päätin mä nyt hetken mielijohteesta kirjottaa tuntemukseni myös tänne. Mutta hei, ei pelkoa, ei tästä oo tulossa mikää vuodatusblogi, vaikka fiilispäivityksiä nyt tuleekin!

Mä oon lukenut ton mun ikävä-kirjotukseni (eli siis tämän) ite jo varmaan sata kertaa, koska jotenkin mä osaan hahmottaa omia tuntemuksiani paljon helpommi kirjottamalla. Tää on ollut mun voimavara since ala-aste, siitä asti kun aakkoset oltiin opeteltu ja alettiin opettelemaan lauseen rakentamista. Mulla on tarinoita, päiväkirjoja, runoja ja vuodatuksia tuolla omalla koneella vaikka kuinka monia ja musta tuntuu, että ne on auttanut mua jaksamaan.

Joku saattaa ihmetellä, miksi mä nyt höpöttelen kokoajan jostain jaksamisesta ja siitä kuinka mulla on ollut vaikeeta. Omatkin kokemukset pitää osata suhteuttaa, ja niin kamalalta ja ristiriitaiselta tää nyt kuulostaakin, niin kun mä kaiken tapahtuneen jälkeen aloin lukemaan Hitleristä ja sen keskitysleireistä, niin mä tunsin, kuinka mä jaksoin taas yrittää. Hei miettikää, kuinka hiton kamalia ihmiset on ihan oikeasti joutunut kokemaan, ja selvinnyt niistä vielä ja kyennyt kaiken helvetin jälkeen vielä jatkamaan elämää. Se jos jokin auttoi mua synkkinä hetkinä. Mutta, kaikesta huolimatta, mä olen omasta mielestäni kyllä kokenut aika liikaakin pienen elämäni aikana. Se vaikka jaksankin joka päivä hymyillä ja nauraa ja mun elämänasenteeni onkin positiivinen, ei tarkoita sitä, että mä olisin unohtanut kaiken pahan mun elämästä.

Täällä mä en taida viittiä/haluta kertoa aivan kaikkea tapahtuneita, mutta haluan kuitenkin avata hieman ovea munkin menneisyyteen, jotta joku ehkä saisi musta, tämän blogin kirjoittasta, jotain enempi irti. Mä olen kyllästynyt siihen, kuinka jotkut tuntuu tietävän kylillä mun elämästi paljon enemmän kuin minä, ja kuinka he laukovat omia todella järkyttävän typeriä mielipiteitään jopa ääneen. Joskus munkin tekis mieli vetää turpaa, hei ihan oikeesti, kuinka moni teistä haluaisi kuulla sen jälkeen, kun oot ollut tulipalossa, sen jälkeen sairaalassa ja kotonakin oot joutunut olemaan siteet pään ympärillä kuin muumiolla palovammojen takia, että sun hirmu mukava luokkatoveri on sanonut, että "olispa vaan kuollut siinä tulipalossa"? Jep, ei kukaan, niin mä vähän arvelinkin. Kuolemaahan on hyvä toivotella aina, vähän niinkuin hyvää päivää.

Mun elämä ei siis todellakaan ole ollut ruusuilla tanssimista, eikä edes voikukilla. Mä oon saanut, niinkuin meidän perheessä kaikki, sinnitellä kivitietä eteenpäin, silloin kun kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Mä tässä kokoajan mietin, että mitä kaikkea mä haluan paljastaa täällä blogin puolella, vaikka toisaalta mä vaan haluaisin kertoa kaiken. Kerronko mä esim. tarkemmin tuosta tulipalosta missä olin ja kuinka muistan tarkalleen ne kaikki liekit, kuumuuden ja sen ku en saanut happea? Vai kerronko mä isän kuolemasta, kuinka mä näin liekkien nuolevan häntä ja kuinka mä(kin) syyttelen itseäni? Vai kertoisinko mä kenties, kuinka kamala tunne se oli, kun pelkäsin menettäväni äitini, hänen sairastuttua todella vakavasti? Tai kenties siitä, kuinka mä tunnen niin silmittömän suurta inhoa ja vihaa(siitä syystä mitä hän meille teki) vieläkin mun pappaani kohtaa, jota en edes pysty kutsumaan papakseni?

Mä en halua elämässäni kylpeä säälissä, enkä halua ikinä ruveta martyyroimaan. Mä toivoisin vaan ihmisiltä ymmärrystä, edes pienen pientä, sellasta kipinää. Ja hei, älkää nyt näitten tekstien pohjalta olettako, että kylven täällä surussa ja kyynelissä, päin vastoin(vaikka muistot ovatkin kovin pinnassa, jaksan mä silti elää mun elämääni ja olla iloinen), mutta kyllä sitä välillä kuka vaan haluaa vähän avautua.

Noniin, ja tämän mukavan vuodattelun jälkeen on hyvä lähteä jatkaa pakkaamista! Tää kämppä on aika kaaottisessa asemassa ja mitään ei tunnu löytyvän mistään. Pahvilaatikoita siellä täällä ja äää. Kai tää asunto vielä joskus saadaa tyhjenemää!

Kuvat weheartit.com

Suskin keittiöstä tervehdys!

Noniin, eli nyt tää kunnon ruokapostaus. Ajattelin, että koska tää kastike/pata/mikä lie, onnistu aivan älyttömän hyvin ja tuli tooosi hyvää, tää oli mun omanlainen variaatio jauhelihakastikkeen ja -padan yhdistämisestä, ja koska muistin ottaa aina välillä jopa valokuvia, niin jaan sen nyt täälläkin. Tosiaan, mulla ei oo jokasesta vaiheesta kuvia, koska alunperin mun ei ollut tarkotus tehdä tästä omaa postausta, mutta kai tää näinkin menee?

Tähän tarvitaan(oma maun mukaan voi toki muunnella)

- oliiveja

- herkkusieniä

- paprikaa

- sipulia

(- lisäsin myöhemmin myös porkkanaa, mutta muistakaa kuutioida ne tosi pieniksi, koska niiden kypsyminen vie aikaa)

- kermaa

- jotain tuorejuustoa (mulla oli käytössä kuvassakin oleva Lidlin valkosipulituorejuusto)

- jauheliha

- Ja lisukkeeksi sitten keitetään esim. makaronia

Ohje:

Silputaan sipulit ja kaikki muut kasvikset pieniksi. Kuullotetaan pannulla ensin sipulit, lisätään sitten jauheliha ja ruskistetaan, pistetään sitten myös loputkin vihanneksen pannulle, jotta ylimääränen neste kaikkoaisi niistä. Annetaan muhia hetki.

Tässä kohtaa huomaat, että oot ottanut aaaivan liian pienen paistinpannun ja kaadat kaikki paistokset kattilaan. Lisäsin kattilaan myös puol lasillista vettä.

Kermaa pistin noin 3/4 osaa purkista, koska halusin siitä enempi kermaisemman ja patamaisemman, kuin kunnon kastikemaisen.

Tätä pistin joku kaks ruokalusikallista. Tuli aivan ihana sivumaku, varsinki jos vähänki tykkää valkosipulista.

Tässä vaiheessa kastike alkaa olemaan valmis. Maustoin kastikkeen tässä kohtaa. Mausteita tietenkin oman maun mukaan, itse käytin puolikkaan kasvisliemikuution, ripaus suolaa, grilli/yleismaustetta ja hieman jauhettua valkopippuria. Ei ollut liian vahvan makuista, vaan just onnistuneesti maustettu (mulla kun välillä saattaa mennä vähän liikaa jotain maustetta aina, kun tykkään sählätä keittiössä).

Parempaa kuvaa mulla ei ikävä kyllä ole annoksesta, mutta niin. Ite tosiaan keitin makaronia lisäksi ja oli todella hyvä "kastike" (kuulemma parhaimpia mitä oon tehnyt). Aion jatkossakin käyttää tätä oma keksimää reseptiä!

Sellanen ohje. Kai jonkun suussa maistuisi tällänen?

Hurja aamupala

Nyt tulee kaksi ruokapäivitystä peräkkäin, koittakaa kestää. Ja tämä ihan vaan sen takia, että mulla on ollut toi toinen valmiina jo pari päivää, mutta syystä tai toisesta en oo sitä tänne vielä pistänyt.

Viime yö oli levoton kaikilta osin. Leffasta kun kotiuduttiin istuskeltiin Akun kaa sohvalla, odottaen josko hänen äitinsä soittaisi jossain vaiheessa meille, ku Aku oli luvannut kuskata häntä pikkujouluiltana. No, se soitto sitten tuli joskus puol kaks, ja tarkotus oli, että Aku menis vaa heittää äitinsä ja tulis sitten tänne kotio nukkuu.. Toisin kävin, as always. Mua ei enää tässä kohtaa yhtää hämmästyttänyt tän illan/yön kulku, ku tuntuu ettei mikää mee meillä niinku alunperin ollaan sovittu (:D). Aku sitten soittaa, kun oon mennyt jo sänkyy siinä toivossa, josko näkisin Nukkumatin, että hän odottelee vielä tunnin, jos vaikka isoveljensä tarvitsis sillo kyytiä. "Okei", sanon mä vaan tässä kohtaa. No eikös sitten

tää kyseinen isoveli soita mulle vähän yli kolme aamuyöstä ja joo, siitä se rumba sitten lähtikin. Jotenkin tuntuu, että on kaikkien parasta, etten nyt sit enempää kerro täällä blogin puolella tapahtuneesta, mutta voin vaan sanoa, että Aku ei sitten ikinä päässytkään tänne

kotiin asti nukkumaan.

No mutta siitä sitten päästiinkin tähän aamun, ja siihen kuinka mulla on välillä viharakkaussuhde tohon maailman ihanimpaan elukkaan. Se keksi sitten, että koska mulla on jo muutenkin ollut levoton yö ja en oo ehtinyt nukkumaan kuin sen about 3-4h, niin hän tulee ylipirteenä kahdeksan aikoihin leikkimään sänkyyn lelunsa kanssa ja pomppii sängyssä kuin trampoliinissa. Voitte uskoa, kuinka onnilliseksi tunsikaan itteni tuossa kohtaa..

Ja sitten Namellin pakottamana herätys ja aamupalalle.. Ja sitten huomataankin, että Ahaa, eihän jääkapissa ole mitään syötävää ja edes leipää ei oo kaapissa, saati sitten pakastimessa. Okei, no enhän mä ois halunnutkaan syödä, en toki.

Siinä sitten mietin hetken, että mitäs hittoa mä nyt teen, kun olishan se ihan mukavaa alottaa päivä sillä normaalilla hampaiden pesulla ja aamupalalla. No, onneks mä oon aina välillä ihan nokkela ja päätin, että kasaan lautaselle kaikenlaista mitä löydän jääkaapista.. Ja hei, siitä tuli ihan kohtuu hyvä aamupala, vaikka kyllähän siitä nyt "jotain" puuttuu.. Noi meetvursti-sulatejuusto-rullat oli oikeesti tosi hyviä, ihan yllätyin, suosittelen kaikkia kokeilemaan.

Memories, please don't leave me

Oltiin eilen porukalla katsomassa Rare Exports leffoissa. Oli kyllä hyvä leffa, kuitenkin sitä jotain jäi puuttumaan, mutta kyllä tää nyt "hyvä jatko-osa" oli niille lyhytelokuville ja ensimmäiseksi kokopitkäksileffaksi oli kyllä todella hyvä. Joulupukki oli hieman pelottava ja ne tontut.

Mulla on ikävä taas vaikka mitä asioita, sellasiaki mitä mulla ei oo edes ollut. Mä en tie onko se käytännössä edes mahdollista ikävöidä juttuja joita ei oo ikinä omistanut/kokenut, mutta mulla on se tilanne just nyt päällänsä.

Ikävä on välillä tosi kiva fiilis, kun voi kääriytyä esim. viltin sisälle juoden glögiä ja katsellen kaikki valokuva-albumit läpi ja muistella kaikkia tapahtumia ja tilanteita ja etenkin ihmisiä. Suoraansanottuna mä en tällä hetkellä edes uskaltaisi katsoa valokuva-albumia (mitkä on mulle todella tärkeitä, koska muutamat ihmiset "elävät" mulle enää valokuvien kautta), koska pelkäisin kirjaimellisesti romahtavan tai kokevan jonkun pelottavan avuttomuuden tunteen kun ymmärtäisin jälleen karun totuuden tilanteista.

Mä oon käynyt tässä, sanottaisko about viikon aikana, kunnon taistelua mun tunteitteni kanssa. Mulle on tullut näitä kuuluisia itku-potku-raivareita aika tiheesti ja olen miettinyt monta kertaa, mitä olisin voinut tehdä toisin, tai miksi asioiden ylipäätään piti mennä noin. Oon purkanut mieltäni niin Akulle, äidilleni kuin hieman myös Karolle, mutta vastauksiahan ei kukaan ikinä pysty antamaan. Totuus on nyt se, että asiat on tapahtuneet, niille ei enää voi mitään, ja pitää jaksaa jatkaa elämää just nyt, eikä vasta huomenna, tai vuoden päästä. Kyllä kai se suruaikakin pitäisi olla, mutta siinä vaiheessa kun on ollut niin tapahtumarikkaita ja hektisiä hetkiä aivan jatkuvasti ja tulee kokoajan uutta surtavaa, pitää vaan keskittyä pysymään kasassa.

Mitä mun ns. suruaikaan tulee. No, mä kai voin kyllä sanoa, että olen surrut asioita ja kyllä, olen ollut myös vihainen, ja kyllä myös hieman katkera ja olen myös ollut vihainen itselleni. Kaippa nääkin on vaan osa sitä kuuluisaa käsittelyvaihetta? Mulle on tottakai jäänyt syviä haavoja mun mieleeni kaikesta tapahtuneesta, varsinkin kun muistan kaiken täsmälleen, enkä justiinsa. Ne kaikki kamalat tapahtumat, mitä yleensä näkee vaan jossain elokuvissa, on jättänyt mulle muiston itsestään ja tulen aina kantamaan niitä mukanani, nythän on enää kyse siitä, että rakkaudella vai en. Ja mä valitsen rakkauden. Mä rakastin mun isääni ja rakastan vieläkin. Anteeksianto on tärkeintä ja syyttely enää tässä kohtaa on petos itseään kohtaan. Isä oli mun sankari sillon kun oli pikkutyttö ja vaikka tapahtui mitä ikinä sitten tapahtuikaan, oli hän mun isä, ja sitä faktaa ei mikään suru, viha tai katkeruus tule ikinä muuttamaan.

Näinä vuosina, ja etenkin sillon kun mulle tulee näitä hetkiä, että voisin hajota vain palasiksi, on mua auttanut se, että mä en ole yksin. Mulla on muutama luottoystävä, joille voin puhua näistä asioista, mulla on poikaystävä ja mulla on koko elämän ajan ollut kaksi isoveljeä ja äiti, jotka on kokenut saman. Suuri kiitos äidille kun oot pitänyt meijät lapset kasassa, oot estänyt meitä vajoamasta ja siitä että sä oot aina antanut sen turvan ja tuen, kun me oikeasti sitä tarvitaan. Se, että vaan tietää, että tuolla jossain on joku joka oikeasti välittää musta, mun tekemisistä ja mun ajatuksista, se auttaa mua jaksamaan. Mä en ole yksin.

Ja mitä tähän tekstiin tulee.. Musta tuntuu, että mä en ala oikolukemaan tätä enää, koska muuten haluaisin deletoida monta kohtaa ja en loppujen lopuksi saisi edes julkaistua tätä. Joten nyt annan vain mennä.

Kuvat weheartit.com

Karon synttärit

Eilen oli Karon synttärit. Aluksi oli vähän auto/kuskiongelmia, mutta niitten jälkeen(vihdoin kun päästiin Hannan kanssa saapumaan paikalle) fiilis nousi kattoon. Vähän lonkeroa, Trivialia, Buzzia (missä voitin joka kerran "eniten vääriä vastauksia"-tittelin :D) ja leipomista. Tollanen melkein perinteinen tyttöjen ilta, ilman kasvonaamioita.

Pääsin antamaa ensimmäisen lahjankin tälläi joulun alla, vaikkei vielä se itse joulu olekkaan, eikä tuo edes joululahja ollut. Mutta kuitenkin :)

Ja tälläisellä asulla & koruilla mentiin. Oon ihan rakastunut tohon paitaan. Ihanan rento ja väljä, mut kuitenkin tosi lämmin tarpeen tullen. Sen mä tilasin H&M:ltä alesta ja tuli just muutama päivä sitten.

Joo, ja sitten tää hauskin osuus, mitä naurettiin kippurassa. Karo oli ottanut "vähän aikasemmin" sulamaan voitaikinan leipomista varten ja no.. tässä tulos. miten ois hei, maistuisko jollekki?

Tässä on sit se vaihe kun toi taikinalötkö on kaulittu ja tulevat kokit(no ehkä ei tän suorituksen perusteella ainakaa.. ja tuskin muutenkaan) Karo & Salla alkovat tekemään noita. Tässä vaiheessa Karo oli jo ehtinyt soittamaan kaverilleen kysyäkseen neuvoa, että mitens näitä nyt sitten tehtiinkään..

Tää kokkikaksikko ei kyllä taida päästä mihinkään Master Chef -kisaan. Siinä ne on menossa uuniin..

Ja hei ihan tosi, kuinka herkullisen näköstä.. Tää oli ehkä upein saavutus leipomispuuhista ikinä! Uunista tulleita "nakkisämpylöitä" vai mitä -taskuja niitten nyt ikinä pitikään olla. Ei maussa kylläkään ollut mitään valittamista, mutta mites toi ulkonäkö?

Mun oli pakko vielä napsii Karon luonta pari kuvaa ku se oli koristellut koko kämpän tooosi kivasti. Joka paikas oli kynttilöitä ja tunnelmavaloi ja niillä oli jo joulukuusiki!

Oli niin kivaa eilinen, että toivoisin että tollasia iltoja ois useemmin. Kiitos Karolle juhlien järjestämisestä.

Mut nyt jos menis vaikka tekee jotain aamupalaa.